Tornionlaakso - integroitunein rajavyöhyke
Tornionlaaksossa asukkaiden tulee voida elää, opiskella, tehdä töitä ja yrittää
turvallisessa ja puhtaassa ympäristössä rajat ylittäen, niin kuin valtakunnanrajoja ei olisi.
Tornionlaakson neuvoston visio
Tornionlaakson neuvosto toimii jäsenkuntiensa edunvalvojana ja yhteistyön edistäjänä rajan ylittävissä asioissa. Jäsenkuntia on 1.1.2022 lähtien 14 kuntaa 3 maasta: Tornio, Haaparanta, Övertorneå, Ylitornio, Pello, Pajala, Kolari, Muonio, Kiiruna, Enontekiö, Omasvuono (Storfjord), Kaivuono (Kåfjord), Raisi (Nordreisa) ja 1.1.2022 lähtien myös Yykeä (Lyngen).
Perämereltä Jäämerelle
Tornionlaakso on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Nimityksellä tarkoitetaan Tornion- ja Muonionjoen varressa Suomen ja Ruotsin rajalla molemmin puolin jokia sijaitsevia kuntia.
Alue muodostaa yhtenäisen murrealueen, ja on historiallisesti kuulunut samaan Ruotsin Länsipohjan maakuntaan vuoteen 1809 asti, jolloin alue jaettiin Ruotsin ja Keisarillisen Venäjän kesken vetämällä näiden valtakuntien raja-aluetta halkoviin Tornion- ja Muonionjokiin.
Tornionlaakson neuvostoon kuuluu myös Pohjois-Norjan kunnat Kaivuono(Kåfjord), Raisi (Nordreisa), Omasvuono (Storfjord) ja 1.1.2022 alkaen myös Yykeä (Lyngen). Näin ollen Tornionlaakson neuvoston toiminta-alueena on koko jokivarsi mereltä merelle eli Perämereltä Jäämerelle.
Kilpisjärven ja Yykeän lahden välillä on muutaman kymmenen kilometrin välinen uomaton alue, mutta muuten koko pohjoisesta etelään menevää 600 kilometrin pitkää aluetta yhdistää molemmin puolin joki.
Rajaton työssäkäynti, kulttuuri, koulutus, kauppa ja infrastruktuuri
Tornionlaakson neuvosto on konkreettisesti pohjoismaista rajat ylittävää yhteistyötä tekevä organisaatio
Pohjoisen raja-alueen aktiivinen yhteisen työssäkäyntialueen (ainakin 80km) yhdistäjä ja mahdollistaja
Tornionlaakso on erityislaatuinen alue, mitä tulee työssä- ja kaupankäyntiin, kulttuuriin ja koulutukseen.