Artikkelit ja blogi

Tornionlaakson Neuvosto, versio 2.0

09/2017

Tornionlaakson Neuvosto antoi vuosi sitten valitulle toiminnanjohtajalle tehtäväksi uudistaa strategia. Sitä käsiteltiin hallituksen kokouksissa ja neuvoston vuosikokous hyväksyi sen 13.6.2017.

Päämääränä on tehdä Tornionlaaksosta Euroopan integroitunein rajavyöhyke. Toimintamme tähtää siihen, että jäsenkuntiemme välisestä yhteistyöstä tulee arkista, itsestään selvää, kuntia ja kuntalaisia hyödyttävää.

 

Tornionlaakson Neuvoston tehtävä on aikaansaannosten kautta olla jäsenkuntiensa arvostama yhteistyön tekijä ja edunvalvoja. Neuvosto tulee olla aktiivinen toimija jäsenkuntien yhteistyön edistämiseksi. Neuvosto hoitaa myös jäsenkuntiensa edunvalvontaa silloin kun kyse on kunta- ja erityisesti valtakunnanrajat ylittävästä toiminnasta tai hankkeesta.

 

Strategian kärjiksi hallitus ja neuvosto nosti viisi asiakokonaisuutta: elinvoiman lisääminen, rajat ylittävän yhteistyön lisääminen, koulutuksen edistäminen, kulttuurin vahvistaminen ja infrastruktuurin kehittäminen.

Neuvoston yhteydessä toimii kulttuurityöryhmä. Lähiaikoina julkaisemme Tornionlaakson vuosikirjan 2015-2017. Tornion maakuntamuseossa järjestetään myös valokuvanäyttely, jonka mahdollisti neuvoston vuosittain jakama kulttuuristipendi. Se korotetaan nykyisestä 20.000:stä 60.000:een kruunuun.

Neuvoston yhteydessä toimiva elinkeinotyöryhmä koostuu jäsenkuntien kehitysjohtajista. Sen tehtävänä on vuosittain uusia strategian kärkihankelistaus. Hankkeet toimitetaan Suomen, Ruotsin ja Norjan kehys- ja budjettiriiheen. Tätä kautta edunvalvontaa nostetaan myös kansalliselle tasolle. Alueiden kansanedustajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Neuvoston toiminnassa keskeistä on kuntien rajat ylittävä toiminta, erityisesti tähtäämme valtakunnan rajojen ylitse, tavoitteena on toimia niin kuin rajaa ei olisi. Ja ennen kaikkea, tulemme jatkossa näkymään vahvemmin jäsenkuntiemme keskuudessa.

Neuvoston toiminta on nyt siirtynyt vaiheeseen kaksi, strategia on hyväksytty ja nyt on alkanut strategian toimeenpano ja siihen liittyvä edunvalvonta. Neuvoston vuosikokous vahvisti myös budjetin vuodelle 2018, se on uudistettu niin, että se tukee neuvoston strategian toimeenpanoa.

Olemme olleet omalta osaltamme avaamassa ovia Uuden Silkkitien mahdollistamiseksi.  Rautatieyhteys Tornio-Haaparannasta Kouvolan kautta Keski-Kiinaan palvelisi laajasti alueen elinkeinoelämää. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa vahvistuu. Strategia on toimitettu Lapin, Norrbottenin ja Tromsin vaalipiirien kansanedustajille. Suomen Liikenneviraston tekemä selvitystyö rautatieyhteydestä Jäämerelle (Arctic Railway) on vahvasti työlistallamme lähikuukausina.

Neuvoston tärkeä rahoittaja on paitsi jäsenkunnat, myös Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tulemme myös panostamaan työskentelyyn eurooppalaisten raja-alueiden yhteistyöelimessä AEBR:ssä. Tehtävänämme on kertoa eurooppalaisille ystävillemme, miten toimimme sen eteen, että Tornionlaaksosta tulee Euroopan integroitunein rajavyöhyke.

Tornionlaakson Neuvosto on sitoutunut jäsenkuntien yhteistyön lisäämiseksi sekä vahvaan edunvalvontaan ja sitä kautta elinvoiman lisäämiseen. Viime kädessä kyse on työskentelystä jäsenkuntien ja erityisesti alueen kuntalaisten, meidän tornionlaaksolaisten hyväksi.

Bjørn Inge Mo
Tornionlaakson Neuvoston pj

 

Peter Waara

hallituksen pj

Marko Varajärvi
toiminnanjohtaja

 

 

Faktaa Tornionlaakson Neuvostosta:

  • Jäsenkuntia 13:
    • Suomesta Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö
    • Ruotsista Haparanda, Övertorneå, Pajala, Kiruna
    • Norjasta Storfjord, Kåfjord, Nordreisa
  • Asukkaita: 70.000
  • Budjetti: 2milj. kr (vajaa 220.000€), josta Pohjoismaiden ministerineuvostolta n. 750.000kr (reilu 70.000€) ja jäsenkuntien jäsenmaksuja 1,25milj. kr (n. 140.000€)
  • Hallinto:
    • Ruotsiin rekisteröity kuntayhtymä
    • kanslia Haaparannalla
    • yksi palkattu henkilö, kuntayhtymän toiminnanjohtaja Marko Varajärvi
  • Kotisivut ja yhteystiedot: www.tornedalen.org

Peruspilarit kuntoon

Tornionlaakson Neuvoston toiminnassa on keskitytty organisoitumisvaiheeseen. Nyt rakennetaan peruspilarit jämäkäksi ja toiminta tehdään tavoitteelliseksi. Hyvän perustan päälle on turvallista rakentaa…. Jatka lukemista