Toimintasuunnitelma

Tornionlaakson Neuvoston toimintasuunnitelma 2018-2020

Neuvoston toimintasuunnitelma 2018-2020 rakentuu viiden tukijalan varaan:
1. Jäsenkunnat
2. Pohjoismaiden Ministerineuvosto
3. Tornionlaakson Neuvoston säännöt
4. Tornionlaakson Neuvoston strateginen toimintasuunnitelma 2018-2020
5. Suunnitellut aktiviteetit 2018-2020

  1. Jäsenkunnat

Tornionlaakson Neuvoston toinen keskeinen rahoittaja on sen jäsenkunnat ja jäsenmaksut muodostavat suurimman osan Tornionlaakson Neuvoston rahoituksesta. Tornionlaakson Neuvoston toiminnan lähtökohtana ovat kuitenkin suuressa määrin Pohjoismaiden Ministerineuvoston asettamat vaatimukset ja priorisoinnit.

Tornionlaakson Neuvosto on Suomen (Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö), Ruotsin (Haaparanta, Övertorneå, Pajala, Kiiruna) ja Norjan (Storfjord, Kåfjord ja Nordreisa) kuntien edunvalvontaorganisaatio. Kuntayhtymä on rekisteröity Ruotsiin ja sen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi.


Tornionlaakson Neuvosto on Ruotsin, Norjan ja Suomen Tornionlaakson kunnat yhdistävä varsinainen institutionaalinen infrastruktuuri. Paikallinen ja alueellinen rajanylinen yhteistyö Tornionlaaksossa tapahtuu Tornionlaakson Neuvoston kautta.

Tornionlaakson Neuvosto hyötyy jäsenkuntiensa välisestä, paikallisella tasolla tapahtuvasta yhteistyöstä sekä paikallisten ja kansallisten toimijoiden ja rajakomiteoiden välisestä ja EU-tason (esim. AEBR) yhteistyöstä. Neuvoston yhteistyötahoja ovat mm. kunnalliset ja alueelliset viranomaiset, ministeriöt ja EU, kuntapoliitikot, kansanedustajat, laitokset, muut rajayhteistyöelimet, EU-parlamentaarikot, koulutusorganisaatiot, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, kuntayhtymät ja Pohjoismaiden Ministerineuvosto. Tornionlaakson Neuvosto tekee yhteistyötä Pohjola-Nordenin/Förening Nordenin kanssa.

Kuntien välistä ja rajanylistä yhteistyötä harjoitetaan niin sanotusti ruohonjuuritasolla. Strategiassa sanotaan muun muassa, että

 

Tornionlaakson Neuvosto on aktiivinen verkostomainen toimija, joka luo rajattomia kohtaamispaikkoja eri asiakysymysten (elinkeinoelämä, infrastruktuuri, koulutus, kulttuuri) äärellä hallinnon ja rahoituksellisten resurssien puitteissa.

 

Neuvosto toimii jäsenkuntien yhteisenä edunvalvonnan äänenä kunnallisella, alueellisella, valtakunnallisella sekä EU-tasolla niin virkamiesten, poliittisten päättäjien kuin eri alojen toimijoidenkin suuntaan niissä asioissa, joista strategisessa toimintasuunnitelmassa päätetään.


Edunvalvontaa tehdään strategisten tapaamisten ja aktiivisen viestinnän kautta. Strateginen toimeenpano edellyttää myös edunvalvontatyön resurssien budjetointia”.

 

  1. Pohjoismaiden Ministerineuvosto
    Pohjoismaiden Ministerineuvosto on Tornionlaakson Neuvoston keskeinen rahoittaja ja neuvoston toiminnan lähtökohtana on ministerineuvoston rajakomiteoille asettamat vaatimukset ja tehtävät.

    Pohjoismaiden Ministerineuvosto on määritellyt rajaneuvostojen seitsemän tärkeää tavoitetta/kohtaa ja tehtävää ja ne ovat keskeisessä asemassa Tornionlaakson Neuvoston missiota/Tornionlaakson Neuvoston tavoitteita vuosille 2018-2020 asetettaessa. Pohjoismaiden Ministerineuvoston mukaan rajakomitean on:
    • saatettava yhteen paikallisia ja alueellisia toimijoita.
    • koottava ideoita, luotava verkostoja ja taloudellisia resursseja raja-alueelliseen yhteistyöhön.
    • pohjoismaisen taloudellisen tuen avulla muodostettava institutionaalinen infrastruktuuri paikalliselle ja alueelliselle rajanyliselle yhteistyölle.
    • tunnistettava valtakunnan rajoista johtuvia rajaesteitä toiminnallisesti yhtenäisen raja-alueen sisällä, ja välitettävä tietoa niistä oikeaan osoitteeseen.
    • työskenneltävä tunnistettujen rajaesteiden purkamiseksi.
    • tuettava alueellista kehittämistä, innovaatioita ja kestävän kehityksen mukaista kasvua.
    • varmistettava raja-alueellisen työn paikallinen ja alueellinen sitouttaminen.

    Pohjoismaiset rajaneuvostot muodostavat alueellisen ja paikallisen tason institutionaalisen yhteistyörakenteen. Pohjoismaiden Ministerineuvosto pitää erittäin tärkeänä paikallista ja alueellista sitouttamista.

Tornionlaakson Neuvosto on rajayhteistyöelimistä ainoa kuntien käytännön tasolla työskentelevä, kolmen pohjoismaan kuntia saman pöydän ääreen kokoava yhteistyöelin. Kunnat tekevät alueen asukkaiden arkeen erittäin konkreettisesti vaikuttavat päätökset. Jäsenkuntien välinen rajanylinen yhteistyö tapahtuu järjestyneesti Tornionlaakson Neuvoston kautta.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on painottanut kehyssopimuksessaan vuosille 2018-2020, että rajakomiteoiden työn on perustuttava kolmeen painopistealueeseen.

Tornionlaakson Neuvoston mielestä rajakomiteoilla voi olla esimerkiksi yksi painopistealue, jolle sen toiminta perustuu. Jos muut painopistealueet eivät sovi neuvoston toimintaan, on tarkasteltava neuvoston alueen ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa edustamaa yleistä etua. On tärkeää tarkastella toimintaa ylhäältä alaspäin niin, että se sovitetaan siihen viitekehykseen jossa työtä tehdään.  Olisi myös sallittava erilaista toimintaa, kaiken ei tarvitse sopia samaan kaavaan. Tämä ei silti tarkoita, että toiminta poikkeaisi ministerineuvoston tärkeänä pitämistä teemoista. Tornionlaakson Neuvoston mielestä Pohjoismaiden Ministerineuvosto on tehnyt tärkeitä priorisointeja ja odottaa hyvin toimivaa yhteistyötä myös jatkossa.

Pohjoismaiden Ministerineuvoston nykyisiä painopistealueita edelleen kehittävistä tulevaisuuden painopistealueista voidaan todeta, että on vaikea soveltaa toimintaa sellaisiin teemoihin, jotka eivät vastaisi tornionlaaksolaista kontekstia. Neuvoston laatiman strategian mukaisesti jäsenkunnat haluavat tehdä jäsenkuntia ja niiden asukkaita hyödyttävää konkreettista yhteistyötä. Jäsenkuntien välisissä ja varsinkin elinkeinoryhmän neuvotteluissa painotetaan voimakkaasti, että neuvoston/rajakomitean toiminnan Tornionlaaksossa on oltava sisällöltään mahdollisimman konkreettista.

Painopistealue 1: Kestävä maaseutukehitys
”Maaseudun, harvaan asuttujen alueiden ja reuna-alueiden kehitys on tärkeää koko Pohjolan yhtenäisen kehityksen kannalta.  Vain siten saadaan hyödynnettyä Pohjoismaiden eri alueiden potentiaalia ja torjuttua lisääntyvää alueellista epätasapainoa esimerkiksi talouskasvun, väestönkehityksen, palveluiden saatavuuden, sukupuolijakauman ja koulutustason osalta.”

Tornionlaakson Neuvosto muodostuu harvaan asutuista kunnista. Tornionlaakson 13 jäsenkunnassa asuu runsaat 70 000 asukasta. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että harvaan asutuilla jäsenkunnilla on maaseudulle tyypillisiä haasteita. Nämä kestävään maaseutukehitykseen liittyvät haasteet ovat koko Tornionlaakson Neuvoston strategian lähtökohtana. Tornionlaakson Neuvosto tekee yhteistyötä alueen Leader-kumppaneiden kanssa. 

Painopistealue 2: Innovatiiviset ja muutoskykyiset alueet
”Kaupunkien ja maaseudun tutkimusympäristöjen, julkisten viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä strategista yhteistyötä tulee kehittää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Jatkotyössä mielenkiintoisia teemoja ovat klusterien kehittäminen ja alueelliset innovaatioprosessit. Samalla tulee ymmärtää globalisaation mahdollisuudet ja haasteet.”

 


Toinen painopistealue ”Innovatiiviset ja muutoskykyiset alueet” sisältää asioita, joiden edistämiseksi Tornionlaakson Neuvosto tekee aktiivista yhteistyötä varsinkin koulutusalan toimijoiden, kuten ammatti-instituuttien, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tornionlaakson jatkuva kehittäminen on voimakkaasti sidoksissa alueella olevaan osaamiseen. Alueen muutoskyky on tietysti vahvasti sidoksissa alueen elinvoimaan.

Painopistelalue 3: Kestävät kaupungit ja kaupunkikehitys
Haasteena on saada aikaan älykästä kasvua, kehittää pienen ympäristövaikutuksen kaupunkeja, torjua eriytymistä, luoda kiinnostavia ja osallistuvia ympäristöjä, hyödyntää digitalisoinnin mahdollisuuksia älykkäiden kaupunkien kehittämisessä sekä vähentää kaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun vastakkainasettelua. On tärkeää, että Pohjoismaiden kaupungit ovat kaikkien kannalta vetovoimaisia, toimivia ja turvallisia. Pohjoismaiden kaupungistumiskehitys on vuosien saatossa ollut samankaltaista ja niiden suunnittelu- ja hallintojärjestelmät muistuttavat toisiaan. Maiden sisällä ja välillä on taas toisaalta tarpeeksi suuria eroja, jotta eri alueet voivat oppia toisiltaan kaupunkien aluekehityksestä. Kestävään rakentamiseen, arkkitehtuuriin ja kaupunkikehitykseen keskittyvää Nordic Built Cities- hanketta on mielenkiintoista seurata ja pohtia suhteessa painopistealueeseen etenkin idea- ja konseptiviennissä, jota voidaan kehittää edelleen suunnittelun ja kestävän kaupunkikehityksen parissa.”


Kestävät kaupungit ja kaupunkikehitys liittyy erityisesti Tornionlaakson suuriin jäsenkuntiin, toisin sanoan Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkien väliseen yhteistyöhön. Niiden haasteet ovat erilaisia kuin muiden, harvempaan asuttujen jäsenkuntien haasteet. Merkillepantavaa on, että Haaparannan (n. 10 000 asukasta) ja Tornion (n. 22.000 asukasta) yhteen laskettu asukasmäärä on yli 45 prosenttia Tornionlaakson alueen (yhteensä n. 70 000) asukasluvusta. Tornionlaakson Neuvosto tekee tiivistä yhteistyötä Tornion ja Haaparannan kaupunkien yhteistyöelimen Provincia Botniensisin kanssa.

Tornionlaakson Neuvosto on keskustellut ministerineuvoston painopistealueeseen ”Kestävä maaseutukehitys” liittyvän hankeyhteistyön aloittamisesta Pohjoiskalottineuvoston ja Rajakomitean Hedmark-Dalarna kanssa. Tätä yhteistyötä kehitetään edelleen vuoden 2018 aikana.

Tornionlaakson Neuvosto seuraa tiiviisti tällä painopistealueella kuten myös muilla painopistealueilla tehtävää työtä. Tuloksia hyödynnetään Tornionlaakson Neuvoston toiminnassa.

  1. Tornionlaakson Neuvoston säännöt
    Säännöt määrittelevät Tornionlaakson Neuvoston tehtävät. 2 §:ssä neuvoston toiminta-alue määritellään seuraavasti:
    ”Tornionlaakson Neuvoston tehtävänä on edistää Tornionlaakson kuntien ja kansalaisten keskinäistä ja kansainvälistä yhteistyötä huolehtimalla alueen edunvalvonnasta ja kehittämisestä, sekä kulttuuriperinnön säilyttämisestäi.

    Neuvoston toiminnalle keskeistä on myös sääntöjen 8 §, jossa todetaan, että
    Tornionlaakson Neuvoston tehtävänä on 2 §:n mukaisesti huolehtia Tornionlaakson yhteisistä asioista.

Keskeiset tavoitteet ovat jäsenkuntien ja asukkaiden edunvalvonta sekä Tornionlaakson profiilin parantaminen. Keskeisiä tehtäviä ovat lisäksi yhteistyön lisääminen elinkeinoelämän piirissä ja työmarkkinoilla, koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä sekä kulttuurisektorilla.

4. Tornionlaakson Neuvoston strateginen toimintasuunnitelma 2018-2020
Tornionlaakson Neuvosto on uusinut strategiansa ja se hyväksyttiin kesäkuussa 2017 pidetyssä vuosikokouksessa. Strategisen toimintasuunnitelman 2017-2019 lähtökohtana ovat sääntöjen pykälät 2 ja 8 (vrt. yllä). Edunvalvonta ja kehittämistyö keskitetään elinkeinoelämään (ml. matkailu), infrastruktuuriin, koulutukseen ja kulttuuriin liittyviin aiheisiin. Edunvalvontaa ja kehittämistyötä tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa paikallisella ja alueellisella tasolla ja ne nostetaan myös kansalliselle tasolle mm. kansanedustajien kautta.

Tornionlaakson strategian tarkoituksena on ”luoda alueelle työpaikkoja, toimeentuloa, hyvinvointia ja viihtyvyyttä rajanylisessä turvallisessa ja puhtaassa ympäristössä. Erityisesti rajat ylittävä näkökulma ohjaa neuvoston toimintaa ja hankerahoitusta.”


4.1. Tornionlaakson Neuvoston missio ja visio
Tornionlaakson Neuvosto on muotoillut missionsa seuraavalla tavalla:
Tornionlaakson Neuvosto on aikaansaannostensa kautta jäsenkuntiensa arvostama yhteistyöntekijä ja edunvalvoja”. Neuvoston tehtävänä on olla järjestelmällisenä rajanylisenä yhteistyön tekijänä jäsenkuntiensa arvostama toimija. Mission saavuttamiseksi on koko ajan tehtävä työtä visiota kohti. Toisaalta on strategioiden eli päätehtävien koko ajan mentävä eteenpäin, jotta neuvoston toiminta koetaan mielekkääksi.

Tornionlaakson Neuvoston visio kuuluu: ”Tornionlaakso on integroitunein rajavyöhyke Euroopassa”. Tornionlaakson asukkaiden pitää voida elää, opiskella, työskennellä ja harjoittaa yritystoimintaa turvallisessa ja puhtaassa rajanylisessä ympäristössä aivan kuin valtakunnanrajoja ei olisi olemassakaan. Raja-alueen on oltava Euroopan integroitunein.

Tavoitteena on tehdä Tornionlaakson Neuvostosta esimerkillinen, rajat ylittävää arjenläheistä toimintaa harjoittava yhteistyöelin. Yhteistyöstä on oltava hyötyä niin kunnille, elinkeinoelämälle kuin alueen asukkaillekin. Lisääntynyt rajanylinen yhteistyö edistää alueen integroitumista. Koko toiminnan pääasiallisena tehtävänä on konkreettisen toiminnan luominen ja paikallisen ja alueellisen sisällön takaaminen raja-alueellisessa yhteistyössä.

4.2. Elinkeino- ja kulttuurityöryhmä
Tornionlaakson Neuvosto kokoaa hankkeita ja ideoita varsinkin jäsenkunniltaan. Kehittämisjohtajat ovat edustettuina elinkeinotyöryhmässä. Ryhmän tehtävänä on tuoda esiin jäsenkuntien uusia hankkeita Tornionlaakson Neuvoston yhteiseen edunvalvontaan.

Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmä muodostuu jäsenkuntien kulttuuriasioista vastaavista työntekijöistä. Kulttuurityöryhmän jatkuvaa toimintaa on kulttuuristipendien jakaminen Tornionlaaksoon liittyville hankkeille. Stipendisumma korotettiin 20.000 kruunusta 60 000 kruunuun vuodesta 2018.

Työryhmien tehtävänä on tuoda esiin uusia kuntien rajat ja varsinkin valtakunnanrajat ylittäviä hankkeita. Tämä tapahtuu vuosittain ja strategisen toimintasuunnitelman ja kokousten avulla. Tämä työtapa on uusi ja se käynnistettiin 2017. Päätehtävänä on nostaa edunvalvonta valtakunnalliselle tasolle. Kaikkien kolmen maan kansanedustajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja heidät on otettu kiinteästi mukaan tähän prosessiin. Kansanedustajat edustavat kolmea Tornionlaaksoon liittyvää vaalipiiriä, Tromssaa, Norrbottenia ja Lappia.

Tornionlaakson Neuvosto rakentaa verkostoja ja tekee yhteistyötä alueellisten elinkeinotoimijoiden (yrittäjäyhdistysten, kauppakamarien, paikallisten viranomaisten jne.) kanssa yllä mainituissa lääneissä/maakunnissa.

Yhteistyön kautta Tornionlaakson Neuvosto on myös tunnistanut rajaesteitä. Rajaesteyhteistyö Pohjoiskalottineuvoston kanssa on säännöllistä, neuvosto on edustettuna ohjausryhmässä. Tämä yhteistyö on ollut hedelmällistä ja luonut konkreettista toimintaa: Tornionlaakson Neuvosto tekee aktiivista työtä muun muassa valtakunnanrajojen yli tapahtuvien julkisten hankintojen osalta. Myös koulutusasioita koskeva rajanylinen yhteistyö ja rajaesteet ovat asioita, joita otetaan esiin paikallisten ja alueellisten kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.

4.3. Strategian kärjet
Strategian uusimisen yhteydessä kunnille lähetettiin kysely vuodenvaihteessa 2016-17 niistä aloista, joilla haluttiin kuntien välistä ja rajanylistä yhteistyötä. Tämä tehtiin toiminnan priorisointien ja alueellisten ja valtakunnallisten painopistealueiden määrittämiseksi. Kyselyn kautta saatiin siis selville ne alta, joiden eteen neuvoston on jäsenkuntien mielestä tehtävä töitä.

Tornionlaakson Neuvoston työn yleiset tavoitteet on vahvistettu neuvoston strategiassa. Tornionlaakson Neuvoston strategiat/kärjet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:

  • Elinvoiman lisääminen
  • Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen
  • Koulutuksen edistäminen
  • Kulttuurin vahvistaminen
  • Infrastruktuurin kehittäminen

 

4.5. Infrastruktuurin kehittäminen
Vuosikokouksen/neuvoston hyväksyttyä 13/6 2017 Tornionlaakson Neuvoston toimintasuunnitelman, neuvosto antoi hallituksen tehtäväksi keskittää työ logistiikka-asioihin ja varsinkin Jäämeren rataan, joka on mukana myös strategisessa toimintasuunnitelmassa 2017-2019. Hallitus asetti ns. logistiikkaryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä Tornionlaakson logistiikkaan liittyviä asioita.

Suomen liikenneministeri antoi (29/6 2017) Suomen liikenneviraston tehtäväksi selvittää yhdessä Norjan kanssa Jäämeren radan eri linjausvaihtoehtoja. Tornionlaakson Neuvoston näkökulmasta paras vaihtoehto oli ns. läntinen linjaus, koska rata kulkisi Tornionlaakson läpi, Kolarista Skibotteniin ja sieltä edelleen Tromssaan. Tornionlaakson Neuvosto palkkasi konsulttiyhtiön avustamaan edunvalvontatyössä, tuottamaan materiaalia ja muuta vastaavaa.

Jäämeren rata on Tornionlaakson Neuvston kautta liitetty Laurila-Tornio välisen rautatien sähköistämiseen sekä Kouvolasta Venäjälle ja Kazakstaniin ja sieltä edelleen Kiian Xianiin kulkevaan rautatiehen, niin sanottuun Uuteen Silkkitiehen. Tornionlaakson Neuvosto on tehnyt aktiivista yhteistyötä Kouvola Innovationin (KINNO) kanssa, jotta Uusi Silkktie ja TornioHaaprannalle suunniteltu logistiikkakeskus nähtäisiin samaan kokonaisuuteen kuuluviksi.  Logistiikkakeskus lisäisi Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien kaupankäyntimahdollisuuksia. Yritykset ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa tätä kohtaan.

Suomen liikenneministeri päätti maaliskuussa 2018, että Rovaniemi-Kirkkoniemi on se Jäämeren radan linjaus, jota selvitetään tarkemmin. Kolari-Kilpisjärvi-Skibottenin väliseen ja sieltä mahdollisesti Tromssaan jatkuvan vaihtoehdon puolesta voimakkaasti argumentoineelle Neuvostolle tämä oli suuri pettymys. Logistiikkatyöryhmä jatkaa työskentelyään infrastruktuuriasioiden parissa. Linjaus Kolari-Skibotten-Tromsö saattaa tulla uudelleen ajankohtaiseksi Suomen hallituksen vaihtuessa 2019. Tornionlaakson Neuvosto edistää infrastuktuurihankkeita, jotka hyödyttävät Tornionlaakson Neuvoston jäsenkuntia.

4.6. Koulutusasiat toiminnan kärkenä
Logistiikan jälkeen Tornionlaakson Neuvosto keskittää toimintansa koulutusasioihin keväästä 2018 kevääseen 2019. Neuvosto tekee yhdessä Bothnian Arc-yhdistyksen kanssa koulutusalan toimijoiden rajanylistä yhteistyötä koskevan rahoitusanomuksen AEBR:lle. Yhteistyön keskiössä ovat ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.  Jos rahoitus saadaan, tuloksia hyödynnetään rajanylisten koulutusasioiden edunvalvonnassa. Tornionlaakson Neuvosto tekee yhteistyötä Utbildning Nordin kanssa.

 

Lukiolla ja ammattikorkeakoululla, kuten myös alueen kansankorkeakouluilla ja kansanopistoilla on tärkeä rooli neuvoston koulutusasioita koskevassa toiminnassa. Kansankorkeakoulujen/-opistojen ammattiin suuntaavat kurssit täydentävät ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetusta ja ne liittyvät vahvasti talouskasvua koskeviin asioihin.

 

Rovaniemen, Luulajan, Tromssan ja Oulun yliopistojen tieto ja osaaminen merkitsee tietysti suurta potentiaalia Tornionlaakson kehittämiselle.  Torninlaakson Neuvosto on tehnyt aktiivista yhteistyötä muun muassa Lapin yliopiston ja sen arktisen keskuksen kanssa. Yhteistyö perustuu yhteisiin alueellista kehitystä, innovaatioita ja kasvua koskeviin intresseihin. Kestävän kehityksen näkökulma on näissä asioissa keskeistä.

Tornionlaakson Neuvosto on ottanut aktiivisesti osaa Lapin Yliopiston hankkeeseen ”Environmental Issues of Transboundary Waters in North Calotte project”, johon on haettu tukea Interreg Nordilta. Rahoituspäätös tulee 2018.

Tornionlaakson Neuvosto aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä ammatti-instituutti Lappian kanssa keväästä 2018 kevääseen 2019. Lappia on päättänyt ottaa kansainvälisen vuorovaikutuksen strategian yhdeksi kärjeksi. Tornionlaakson Neuvosto on jo keskustellut asiasta Lappian kanssa.

Tornionlaakson Neuvosto aikoo myös aloittaa uuden ja pysyvän yhteistyömuodon Lapin ammattikorkeakoulun kanssa 2018-2019. Tämä yhteistyö perustuu siihen, että tutkintoon tähtäävät opiskelijat ja Tornionlaakson Neuvosto miettivät yhdessä ideoita opiskelijoiden lopputöiden sisällöiksi. Tutkintoideat liittyvät Tornionlaaksoon ja tavoitteena on, että tutkimuksissa käsitellään Tornionlaakson Neuvoston jäsenkunnille ja neuvoston strategian kannalta kiinnostavia asioita.

Ensimmäistä lopputyötä ”Revontultentiellä – matka kaikessa hiljaisuudessa” ja siitä saatuja kokemuksia käytetään neuvoston ja ammattikorkeakoulun välisessä tulevassa, vakinaisessa yhteistyössä. Kun malli on luotu, sitä voidaan käyttää esimerkkinä muille koulutussektorin toimijoille. Vastaavia yhteistyömuotoja välitetään koulutussektorin muille toimijoille.

 

Laajempialainen tavoite on yhteiset pohjoismaiset, turhasta byrokratiasta ja rajaesteistä riisutut tavallisten ihmisten ja yritysten työmarkkinat.  Tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja koulutuksen on liikuttava niin vapaasti kuin mahdollista. Tavoitteena on, että alue saavuttaa dynaamisen, kilpailukykyisen, kuntien ja valtakunnanrajojen yli ulottuvan kestävän kehityksen.

 

Tätä kautta Tornionlaakson Neuvosto tekee jäsenkuntiaan hyödyttävää työtä ja antaa siten Pohjolan kehitykselle oman pienen, mutta tärkeän palasen.

 

4.7. Kasvun lisääminen

Kaikki jäsenkunnat pyrkivät kasvuun voidakseen ylläpitää ja kehittää kuntien ja asukkaiden mahdollisuutta hyvään elämään Tornionlaaksossa. Periaatteessa kaikki Tornionlaakson kärjet edistävät alueen kasvua. Yritysten houkutteleminen ja työtilaisuuksien luominen on kaikkien jäsenkuntien edun mukaista.

Tornionlaakson Neuvoston on keskityttävä rajanyliseen kuntien ja valtakunnanrajat ylittävään yhteistyöhön Tornionlaaksossa. On tärkeää tuoda esiin rajaesteitä ja muita kasvun kannalta merkityksellisiä asioita.

Tornionlaakson Neuvosto jatkaa yhteistyötä yritys- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa ja rakentaa uusia, jäsenkunnille hyödyksi olevia yhteistyöverkostoja.

Tornionlaakson neuvosto selvittää asianosaisten kuntien kanssa mikäli Arctic Canoe Race on mahdollista elvyttää.

Lohenkalastus on ollut historiallisesti kantakohtaista kalastusta kustakin joesta ja jokisuusta. Vaelluskalojen kantojenhoidon velvollisuus ja kalastuksen etuoikeus on säädetty Merilain (UNCLOS) artiklassa 66 alkuperävaltioille (state of origin). Muista meristä poiketen Itämerellä kalastetaan lohta sekakantojen parvista syönnösalueilla. TN ottaa aktiivisen roolin laillisuuden ja alueen puhevallan palauttamiseksi Tornionjoen vesistön vaelluskalojen suhteen.

4.8. Rajanylinen yhteistyö
Tornionlaakson Neuvoston perustoiminnassa keskeistä on erityisesti valtakunnanrajojen yli tapahtuva työ Tornionlaaksossa. Nykyistä yhteistyötä on lisättävä ja tavoitteena on lisätä jäsenkuntien kiinnostusta rajanyliseen yhteistyöhön. On tärkeää, että Tornionlaakson Neuvoston jäsenet ja hallituksen jäsenet ottavat omissa jäsenkunnissaan esiin asioita, joita voidaan käsitellä neuvoston hallituksen ja neuvoston kokouksissa.

Tornionlaakson Neuvosto aikoo yhdessä Tornionlaakson Maakuntamuseon kanssa selvittää vuosien aikana toteutetun yhteistyön. Neuvosto lähettää uudelleen jäsenkunnilleen rajanylistä yhteistyötä Tornionlaaksossa koskevan kyselyn. Tuloksia käytetään strategiatyössä. Tornionlaakson Neuvoston uusi strategia 2020-2023 liitetään yhteen neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kehyssopimukseen nykyisen sopimuskauden päättyessä vuonna 2020.

Tornionlaakson Neuvosto on AEBR:n (Association of European Border Regions) jäsen. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa rajanylistä yhteistyötä Euroopan tasolla AEBR:n kautta. Tätä kautta saadaan kokemuksia ja käytäntöjä muilta AEBR:n jäseniltä.

 

  1. Suunnitellut aktiviteetit 2018-2020

5.1. Suunnitellut aktiviteetit 2018
Tornionlaakson Neuvoston strategia ja sen viisi kärkeä (Tornionlaakson strateginen toimintasuunnitelma 2017-2019) hyväksyttiin, kuten on jo aiemmin mainittiin, vuosikokouksessa Kolarissa 13/6 2017. Vuosikokous antoi hallituksen tehtäväksi keskittyä logistiikka-asioihin ja erityisesti Jäämeren rataan.

Neuvoston kanslia keskittää toimintansa välillä maaliskuu 2018 – maaliskuu 2019  strategian kärkeen ”3) koulutuksen edistäminen”.
– Koulutussektorin rajanylistä yhteistyötä koskeva hanke, hakemus AEBR:lle
– Yhteistyö Ammatti-instituutti Lappian kanssa
– Pysyvä yhteistyömuoto Lapin Ammattikorkeakoulun LAMK kanssa opiskelijoiden lopputöihin liittyen. Lopputöiden aiheita ideoidaan Tornionlaaksoon ja Tornionlaakson Neuvoston toimintaan ja strategiaan liittyvistä aiheista. Kun malli on saatu toimivaksi, sitä viedään myös muille alueen koulutusalan toimijoille.
– Yhteistyöhanke Lapin Yliopiston Arktisen Keskuksen kanssa hankkeessa ” Environmental Issues of Transboundary Waters in North Calotte project”
– Kansainvälisiä ja rajanylisiä koulutusasioita käsittelevä seminaari syksyllä 2018. Koulutustoimijoita Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisilta alueilta. Tornionlaakson Neuvosto vastaa kuluista (tulkkaus, tilat, materiaali jne.)

Osaamistason nostaminen ja koulutusalan toimijoiden yhteistyön lisääminen liittyy vahvasti yhteen alueen innovaatiokyvyn ja muutoskykyisyyden parantamiseen sekä kestävään maaseutukehitykseen.

5.2. Muu toiminta vuonna 2018
– Yhteys Tromssan alueen, Norrbottenin ja Lapin kansanedustajiin Tornionlaakson Neuvoston/jäsenkuntien päähankkeen tiimoilta. Edunvalvonnassa ovat mukana myös maakäräjät, alueelliset toimijat, ministeriöiden poliittinen johto sekä keskeiset virkailijat. Päähankkeita käsitellään myös hallitusten budjettineuvotteluissa eli talousarvioesityksessä myöhemmin syksyllä.                                                                                                                – Tornionlaakson Neuvosto on tehnyt pyhiinvaellusreitteihin liittyvää yhteistyötä Haaparannan seurakunnan kanssa. Haaparannan seurakunta on saanut Haaparannan pyhiinvaellusreittihankkeelle myönteisen rahoituspäätöksen Maaseutuvirastolta (Leader-hakemus). Tj. on mukana ohjausryhmässä. Hankkeen päätyttyä se esitellään kaikille Tornionlaakson seurakunnille. Tavoitteena on saada aikaan pyhiinvaellusreitti TornioHaaparannalta Jäämerelle saakka.
– Yhteistyö Leader-kumppaneiden kanssa
– Yhteistyö SuomalaisRuotsalaisen kauppakamarin (infopoint) kanssa
– Yhteistyö Lapin Yrittäjien kanssa hankkeen ”Rajanyliset julkiset hankinnat Tornionlaaksossa” tiimoilta”. Kartoituksen jälkeen julkaistaan yhteinen suunnitelma/infolehtinen 2019. Tästä tiedotetaan Norrbottenin ja Tromssan alueen yrittäjäjärjestöjä.
– Yhteistyö Provincia Botniensisin kanssa, liittyy erityisesti painopistealueeseen 3. Kestävät kaupungit ja kaupunkikehitys
– muu neuvoston strategiaan ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston priorisoimiin aloihin liittyvä ad hoc –toiminta.
– hallituksen kokoukset ja vuosikokoukset

5.3. Suunnitellut aktiviteetit 2019
Neuvoston toiminta keskittyy keväästä 2019- kevääseen 2020 strategian kärkeen ” 1) Elinvoiman lisääminen”.
– vuoden 2019 aikana julkaistaan rajanylinen esite julkisista hankinnoista
– vuonna 2019 neuvoston toiminta keskittyy yhteistyöhön yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarien ja SuomalaisRuotsalaisen kauppakamarin (infopoint) kanssa.
– syksyllä järjestetään seminaari otsikolla (alustava) ”Rajanylinen kaupankäynti Tornionlaaksossa”. Neuvosto vastaa kustannuksista.
– Tornionlaakson Neuvoston strategia uusitaan, prosessi alkaa
– Tornionlaakson Neuvosto selvittää asianosaisten kuntien kanssa mikäli Arctic Canoe Race on mahdollista elvyttää

5.4. Muu toiminta vuonna 2019
– Vuoden 2019 kulttuuristipendien jako hallituksen kokouksen yhteydessä maaliskuussa 2019.
– Kulttuurityöryhmän ja elinkeinoryhmän kokoukset
– Yhteydet Tromssan alueen, Norrbottenin ja Lapin kansanedustajiin Tornionlaakson Neuvoston/jäsenkuntien päähankkeiden osalta. Edunvalvonnassa ovat mukana myös maakäräjät, alueelliset toimijat, ministeriöiden poliittiset johdot sekä keskeiset virkailijat. Kuntien päähankkeet kootaan yhteen dokumenttiin ”Tornionlaakson Neuvoston Päähankkeet 2020”. Päätavoitteena on vaikuttaa kevään kehysbudjettikäsittelyyn ts. kevään talousarvioesitykseen. Päähankkeet otetaan esiin myös hallitusten talousarvioneuvotteluissa eli talousarvioesityksessä syksyllä. Päähanke-dokumentti lähetetään myös alueiden kansanedustajille, jotta nämä omalta osaltaan voivat viedä neuvoston päähankkeita eteenpäin.  
– Haaparannan pyhiinvaellushanke (Leader) valmistuu. Tulokset jaetaan kaikkiin Tornionlaakson seurakuntiin. Tavoitteena on saada aikaan TornioHaaparannalta Jäämerelle saakka ulottuva pyhiinvaellusreitti.
– Yhteistyö Leader-kumppaneiden kanssa
– Yhteistyö SuomalaisRuotsalaisen kauppakamarin (infopoint) kanssa
– Yhteistyö Provincia Botniensisin kanssa, liittyy erityisesti kohtaan 3. Kestävät kaupungit ja kaupunkikehitys
– muu neuvoston strategiaan ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston priorisoimiin alueisiin liittyvä ad hoc –toiminta
– hallituksen kokoukset ja vuosikokous

5.5. Suunnitellut aktiviteetit 2020
Neuvoston toiminta keskittyy strategian kärkeen ” 2) Rajanylisen yhteistyön lisääminen”
– rajanylinen ja kuntien välinen yhteistyö kartoitetaan uudelleen. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Tornionlaakson maakuntamuseon kanssa. Neuvosto antaa konsultin toimeksi kyselylomakkeen laatimisen. Yhteistyössä neuvoston kanssa suunnitellun kyselyn avulla kartoitetaan nykyinen yhteistyö ja kootaan yhteen tulevaisuuden odotukset. Sen jälkeen rakennetaan malli, joka auttaa jäsenkuntia rajanylisessä yhteistyössä valituilla aloilla/toimialoilla
– järjestetään seminaari otsikolla (alustava) ”Rajanylinen yhteistyö Tornionlaakson jäsenkuntien välillä”. Tornionlaakson Neuvosto vastaa kustannuksista.

5.6. Muu toiminta vuonna 2020
– Vuoden 2020 kulttuuristipendit jaetaan hallituksen ensimmäisen kokouksen yhteydessä maaliskuussa 2020.
– Kulttuurityöryhmän ja elinkeinoryhmän kokous maaliskuussa 2020. Tämän kokouksen yhteydessä päivitetään Tornionlaakson Neuvoston päähankkeet 2021
– Yhteydet Tromssan alueen, Norrbottenin ja Lapin kansanedustajiin Tornionlaakson Neuvoston/jäsenkuntien päähankkeiden osalta. Edunvalvonnassa ovat mukana myös maakäräjät, alueelliset toimijat, ministeriöiden poliittiset johdot sekä keskeiset virkailijat. Kuntien päähankkeet kootaan yhteen dokumenttiin ”Tornionlaakson Neuvoston Päähankkeet 2021”. Päätavoitteena on vaikuttaa kevään kehysbudjettikäsittelyyn ts. kevään talousarvioesitykseen. Päähankkeet otetaan esiin myös hallitusten talousarvioneuvotteluissa eli talousarvioesityksessä syksyllä. Päähanke-dokumentti lähetetään myös alueiden kansanedustajille, jotta nämä omalta osaltaan voivat viedä neuvoston päähankkeita eteenpäin.  
– Yhteistyö Leader-kumppaneiden kanssa
– Yhteistyö SuomalaisRuotsalaisen Kauppakamarin (infopoint) kanssa
– Yhteistyö Provincia Botniensisin kanssa, liittyy erityisesti kohtaan 3. Kestävät kaupungit ja kaupunkikehitys
– muu neuvoston strategiaan ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston priorisoimiin alueisiin liittyvä ad hoc –toiminta
– hallituksen kokoukset ja vuosikokous