Suomen rajat Ruotsiin ja Norjaan aukaistava

Tornionlaakson neuvosto on vuodesta 1987 lähtien toimiva, Suomen, Ruotsin ja Norjan rajakuntien, yhteistyö- ja edunvalvontaelin. Tornionlaakson Neuvosto on myös yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisista rajakomiteoista. Organisaatioon kuuluu 6 kuntaa Suomesta; Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö, 4 kuntaa Ruotsista; Haaparanta, Övertorneå, Pajala ja Kiiruna ja 3 kuntaa Norjasta; Storfjord, Nordreisa ja Kåfjord.

Ihmiset ovat kautta aikojen eläneet yhdessä yli valtakunnanrajojen ja kuuluneet yhteen historiallisella alueellamme, joka sijaitsee kolmessa eri maassa. Tästä johtuen valtakunnanrajat ylittävät sukulaissuhteet ovat erittäin laajat ja ihmisten arkipäiväiset kohtaamiset tiiviitä ja läheisiä. Perheyhteydet katkeavat ja psyykkiset sairaudet lisääntyvät perinteisten käyttäytymistapojen ja -mallien yhtäkkiä muuttuessa ja toimenpiteiden jatkumisaikataulun ollessa epäselvä, ei ole tietoa, koska voidaan palata normaaliin arkipäivään. Tämä tilanne on juurtunut myös alueen yhteisöihin ja elinkeinoelämään. Suuri osa yhteiskuntapalveluista on rakentunut sen varaan, että ihmiset voivat käyttää palveluja ja tapahtumia riippumatta siitä missä kunnassa asuvat. Kunnille yhteistä on niiden verrattain harva asutus, mikä on johtanut siihen, että elinkeinoelämä ja kauppa ovat rakentuneet sen varaan, että toiminta-alueen/asiakaskannan on laskettu tulevan koko alueelta valtakunnanrajoista riippumatta. Hyvin monen työpaikan työntekijät asuvat molemmin puolin valtakunnanrajaa. Valtakunnan rajan ylittäminen Tornionlaaksossa on niin luonnollista, että se on verrattavissa kuntarajojen ylitykseen.

Kunnille yhteistä on niiden verrattain harva asutus, mikä on johtanut siihen, että elinkeinoelämä ja kauppa ovat rakentuneet sen varaan, että toiminta-alueen/asiakaskannan on laskettu tulevan koko alueelta valtakunnanrajoista riippumatta. Tätä kuvausta voitaisiin laajentaa ja syventää, mutta jo yllä kerrotun perusteella voidaan todeta, että yhtäkkinen valtakunnanrajojen sulkeminen vaikuttaa erittäin suuresti lähes kaikkeen ihmisten toimintaan. Perheyhteydet katkeavat ja psyykkiset sairaudet lisääntyvät perinteisten käyttäytymistapojen ja -mallien yhtäkkiä muuttuessa ja toimenpiteiden jatkumisaikataulun ollessa epäselvä, ei ole tietoa, koska voidaan palata normaaliin arkipäivään. Elinkeinoelämä lamaantuu, kun toisesta maasta tuleva asiakaskanta yhtäkkiä katoaa, yritykset heikkenevät ja romahtavat, millä on tuhoiset seuraukset alueelle, jolla jo ennestään on heikko työllisyysaste. Tämä tarkoittaa, että poismuutto kunnistamme kiihtyy entisestään ja väestön keski-ikä nousee.

Edellä kirjattuihin seikkoihin perustuen Tornionlaakson Neuvoston hallitus esittää, että tällä hetkellä voimassa olevat liikkumisrajoitukset Ruotsin ja Norjan rajalla poistetaan mahdollisimman pian turvallisesti ja hallitusti. Kannanottoonsa vedoten Tornionlaakson neuvosto kysyy Sisäministeriöiltä, mikä on aikataulu ja suunnitelma em. liikkumisrajoituksien suhteen? Tieto on kriittisen tärkeä alueemme yrittäjille sekä asukkaille. Tornionlaakson Neuvosto esittää myös, että mikäli tulevaisuudessa tulee tarve vastaaville/vastaavanlaisille rajoituksille, tulee Tornionlaakso huomioida maiden välisissä neuvotteluissa ja sopimuksissa erityisalueena.

Pello 13.5.2020
Tornionlaakson Neuvosto

Eero Ylitalo, hallituksen puheenjohtaja